Märehtijöiden ravinto muodostuu pääosin mikrobien avulla pötsissä. Pötsikäymisen tuloksena mikrobit tuottavat rasvahappoja, joista lehmä saa 70–80 % tarvitsemastaan energiasta.
Pötsin mikrobit toimivat myös lehmän valkuaisen lähteenä. Lehmä saa jopa 70–100 % tarvitsemastaan valkuaisesta pötsimikrobeista. Pötsistä mikrobimassa jatkaa matkaansa ohutsuoleen, josta se imeytyy valkuaisena (OIV).
Mikrobimassasta lehmän ohutsuolesta imeytyvä mikrobivalkuainen on maidon raaka-ainetta. Mikrobivalkuainen on lehmälle ihannevalkuaista. Sen aminohappokoostumus on hyvin lähellä maidon vastaavaa, joten lehmä pystyy käyttämään mikrobivalkuaisen hyväkseen maidontuotannossa hyvällä hyötysuhteella.
Pötsikäymisessä rehuista syntyy mikrobien toimesta energiaa ja valkuaista