Mäski on panimoteollisuuden sivutuote, joka sisältää runsaasti sulavia kuituja. Mäskillä voidaan "jatkaa" puuttuvia perusrehuja, kuten säilörehuja. Lisäksi mäskistä saadaan runsaasti sulavia, pötsiterveyttä ylläpitäviä NDF-kuituja.

Rakenteellista kuitua mäskeissä ei mainittavasti ole, joten niiden saannista on huolehdittava muulla tavoin, kuten esimerkiksi oljen tai heinän avulla. Mäskien käyttäjäkokemuksien mukaan mäskit tasapainottavat pötsikäymistä ja ylläpitävät pötsiterveyttä. Mäskin käyttö ruokinnassa on turvallista, sillä se ei happamoita pötsiä suurinakaan annoksia.

Mäskeistä valkuaista ja energiaa

Mäskien valkuaispitoisuus vaihtelee mäskilaadusta riippuen 20 - 30 prosentin välillä. Valkuainen on pääosin laadukasta ohutsuolesta imeytyvää valkuaista (OIV). Raakavalkuaisen ja OIV:n määrä vastaa keskimääräistä teollista puolitiivistettä, joten mäskilisäyksellä on mahdollista säästää myös varsinaisissa valkuaisrehuhankinnoissa.

Energia-arvoiltaan mäskit vaihtelevat 0,88 - 1,02 ry / kg ka.

Ruokinnassa mäskeillä voidaan korvata osittain säilörehujen ja valkuaisrehujen lisäksi myös viljaa.

Mäskien koostumuksesta vain noin 11 prosenttia on tärkkelystä. Viljoissa tärkkelys vaihtelee 45 - 65 prosentissa. Mäski soveltuu ruokintaan myös silloin, kun kotoisten väkirehujen osuudet seoksesta ovat korkeita.

Yhä useammin mäskit sisältyvät seoksiin mutta tavallista on myös mäskien käyttäminen perinteisillä ruokintamuodoilla. Seosruokinnassa tuoremäskien käyttömäärä on keskimäärin 10 - 25 prosenttia seoksen luonnonpainosta.

Perinteisillä ruokintamenetelmillä syötettäessä lehmäkohtainen annos on noin 5 - 20 kiloa päivässä. Lihanaudoilla päiväannos on keskimäärin 5 - 15 kiloa / nauta. Kuivamäskien käyttömäärät vaihtelevat lypsylehmillä 1-7 kilon ja lihanaudoilla 1-4 kilon välillä päivässä eläintä kohden.

Esimerkki lypsylehmien PMR seoksesta

Esimerkkiseoksen rehuarvot

Mäskin maittavuus

Yleisesti mäski on erityisen maittavaa niin lihanaudoille kuin lypsylehmillekin ja tästä syystä sen käyttö ruokinnassa komponenttina tai sellaisenaan parantaa seoksen kokonaissyöntiä.

Suomen Rehun tekemän käyttäjäkyselyn mukaan lähes 100 prosenttia mäskiä käyttäneistä tuottajista ovat käyttäneet sitä yli viisi vuotta, mikä osaltaan kertoo tyytyväisyydestä käyttökokemuksiin.

Kun mäski otetaan ensimmäisen kerran mukaan ruokintaan, kannattaa muistaa, ettei pötsi suhtaudu äkkinäisiin muutoksiin kovin suopeasti. Kuten kaikkien muidenkin rehujen suhteen myös mäski vaatii muutaman ruokintakerran totuttelun, eli sen antaminen aloitetaan pienin annoksin. Seokseen lisääminen tapahtuu samalla tavalla, vähän kerrallaan.

Ruokinnan suunnittelu ja mäskitarve

Mäski on sisältynyt satojen tilojen ruokintaan jo vuosikymmeniä, joten komponenttina se on tuttu ruokinnan suunnittelijoillekin. Mäskillä voidaan korvata osa korsirehuista, joten niiden määrä tai laatu voivat olla mäskitarpeen mittareina.

Myös osa kotoisista väkirehuista voidaan korvata mäskillä. Keskimääräisellä tuotostasolla ja perinteisellä vilja-, rypsi- ja säilörehuruokinnalla, 10 - 15 kilon mäskiannoksella voidaan korvata kaikkien ruokintaluokkien keskiarvona omaa viljaa 2 - 3 kiloa, rypsiä 1 - 1,5 kiloa ja esikuivattua säilörehua 2 - 4 kiloa (Säilörehun Rv % 14, D-arvo 66).

Mäskien saatavuus

Suomen Rehun markkinoimien mäskien saatavuus vaihtelee mäskityypin mukaan.

Mäskirae on kuiva, rakeistettu mäskituote, jota on saatavilla rajattomasti ympäri vuoden. Mäkirae voidaan säilöä tasovarastojen lisäksi myös ulkosiiloissa. Farmarin mäskirae on nk. pehmytraetta, joten se hajoaa helposti mm. seosvaunussa eivätkä eläimet kykene erottelemaan sitä seoksesta. Mäskirae soveltuu kaikentyyppisille ruokintamenetelmille.

Tuoremäskien saatavuus on huipussaan sesonkikaudella lähinnä kesällä. Tuoremäskejä säilötään yleisesti laakasiiloissa tai aumoissa samaan tapaan kuin säilörehujakin. Mäskit toimitetaan tiloille täysinä rekkakuormina ja vastaanottaja säilöö mäskin hapon avulla laakasiiloon tai aumaan. Useat viljelijät ovat myös kokeilleen tuoremäskien säilöntää makkarassa onnistuneesti. Huolellisesti säilötty tuoremäski säilyy yhtä pitkään kuin säilörehukin.

Tuoremäskit muistuttavat olomuodoltaan "kostutettua sahanpurua" ja tuoksuvat tuoreelle leivälle. Panimolta tilalle lähtiessään tuote on kuumaa, noin 60 - 80 asteista.

Farmarin tuoremäskiä toimitetaan myös viikkojakeluperiaatteella siten, että toimitettava määrä kuluu viikon - kahden aikana tilalla eikä varsinaisia säilöntätoimenpiteitä erikseen tarvita. Tuoremäski säilyy 1 - 2 viikkoa ilman säilöntäainetta katetussa tasovarastossa syöttökelpoisena.

Farmarin tuoremäskien kauppanimet ovat Farmarin Mallasmäski, Farmarin Panimomäski sekä Farmarin Mäski.