Acetona-ruokintaratkaisulla kestäviä lehmiä

Lypsykarja-aineksen kehittymisen ja tuotostasojen nousun myötä ovat poikimisen lehmän fysiologialle aiheuttavat haasteet kasvaneet. Tänä päivänä lähes puolet lypsylehmien poiston syistä saavat alkunsa poikimisen aikaan. Varmistamalla ruokinnan tasapaino poikimisen seudulla voidaan ennaltaehkäistä terveysongelmia ja parantaa maitotuotosta. Suomen Rehun oman kehitystyön tulos, poikimisen seudun Acetona-ruokintaratkaisu, tunnetaan jo Tanskasta Taiwaniin.

Piilevä poikimahalvaus oireilee jo ennen poikimista

Poikimiseen valmistaminen aloitetaan tunnutuskaudella. Suurin yksittäinen muutos tapahtuu maidontuotannon käynnistyessä, kun yhtäkkiä tarvitaan 2,3 grammaa kalsiumia yhden ternimaitokilon tuottamiseen. Lehmä saa tarvittavan kalsiumin ravinnon lisäksi irrottamalla sitä luustosta. Tehokkaan kalsiumaineenvaihdunnan käynnistäminen on monimutkaisen hormoniohjattu prosessi, joka vaatii aikaa. Kalsiumin tehokas imeytyminen ravinnosta ja tehokkaampi takaisin otto virtsasta käynnistyvät vasta vuorokauden kuluttua poikimisesta. Luuston kalsiummobilisaation käynnistäminen vaatii kaksi vuorokautta.
 
Ensimmäiset poikimisen jälkeiset päivät ovatkin suuri riski eläimen terveyden kannalta. Lihassolut tarvitsevat toimiakseen kalsiumia. Tunnetuin kalsiumin puutoksen merkki on poikimahalvaus, jolloin lehmä on halvaantunut, eikä nouse ylös. Lievempää tilaa kutsutaan piileväksi poikimahalvaukseksi. Piilevän poikimahalvauksen merkkejä ovat muun muassa lihasheikkous, jälkeisten jääminen ja maidon valuttaminen. Myös immuunijärjestelmän toiminta heikkenee ja lehmä on alttiimpi bakteerien aiheuttamille tulehduksille. Tutkimusten mukaan 40-50 prosenttia lehmistä kärsii piilevästä poikimahalvauksesta. Lehmän ikä ja ylipaino lisäävät piilevän poikimahalvauksen riskiä, myös alueelliset erot ovat suuria.

Kalsiuminpuutteen heikentämät sulkijalihakset tarjoavat bakteereille reitin vedinkanavaan.

Kalsiumaineenvaihdunta täytyy käynnistää jo ennen poikimista. Laskemalla elimistön pH:ta anionisuolojen avulla voidaan lisätä kalsiumin erittymistä virtsaan, tehostaa sen irrotusta luustosta ja imeytymistä ruoansulatuskanavasta. Elimistön pH on riippuvainen veren sähköisestä varauksesta. Kun vereen imeytyy ravinnosta paljon positiivisia ioneja, kuten kaliumia, yrittää elimistö pitää sähköisen varauksen nollana poistamalla ioneja virtsan mukana. Jos ioneja tulee enemmän kuin pystytään poistamaan, nousee elimistön pH, mikä puolestaan vähentää kalsiumaineenvaihduntaa. Acetona Dry Strong –rehun sisältämien anionisten suolojen avulla voidaan elimistön pH pitää riittävän matalana, ja kalsiumaineenvaihdunta aktiivisena jo ennen poikimista, eikä kalsiumin puutosta ehdi syntyä, kun maidontuotanto käynnistyy.

Energiatase kohdalleen Acetona Energy -tuotteilla

Veren sokeri, glukoosi, on elimistön energia-aineenvaihdunnan mittari. Veren sokeripitoisuuden laskiessa elimistö ohjaa lehmää syömään. Ummessaolokauden jälkeen pötsin tilavuus on pieni ja toiminta puutteellista. Samaan aikaan energian tarve on suuri, kun maidontuotanto käynnistyy. Lehmän syöntikyky ei riitä kattamaan energian tarvetta, ja alentunut veren sokeripitoisuus johtaakin kudosvarastojen mobilisointiin.

Kudosmobilisaatiossa vapautetut vapaat rasvahapot (NEFA) muokataan maksassa glukoosiksi. Jos eläin ei saa ravinnosta riittävästi hiilihydraatteja, ei muokkaus ole täydellistä vaan elimistö alkaa tuottamaan energiaa epäsuorasti ketogeneesillä, jolloin ketoaineiden pitoisuus veressä nousee. Vapaat rasvahapot sekä ketoaineet häiritsevät elimistön toimintaa. Vapaat rasvahapot kertyvät maksaan, jolloin glukoosin tuotantokyky heikkenee. Korkea vapaiden rasvahappojen pitoisuus veressä ohjaa lehmää vähentämään syöntiä. Ketoaineet häiritsevät immuunipuolustuksen toimintaa sekä munasolujen kehitystä. Energiavajeesta kärsivä lehmä on altis monille sairauksille, kuten utaretulehduksille ja hedelmällisyysongelmille.

Ruokkimalla Acetona Energy Power ja Acetona Energy Liuos –rehuja veren sokeripitoisuus voidaan ylläpitää, ja sitä kautta vähentää voimakkaan kudosmobilisaation riskejä. Pötsissä muodostuva propionihappo on märehtijän tärkein glukoosin raaka-aine. Pötsin toimintaa tehostamalla, lisätään propionihapon tuotantoa. Lyhytketjuiset sokerit imeytyvät suoraan pötsin seinämän läpi nostaen nopeasti veren sokeripitoisuutta. Acetona Energy –rehujen maittavuus ja pötsin toimintaa tehostava ominaisuus auttavat lehmää säilyttämään hyvän syöntikyvyn koko tuotoshuipun ajan.