Automaattilypsytilan erillisruokinta

Automaattilypsytilan erillisruokinnassa täydennetään säilörehua robotilta ja ruokintakioskeilta saatavalla väkirehulla. Robotilta houkutusväkirehun annosmäärä on rajoitettu 3-8 kiloon päivässä. Loput väkirehuannoksesta on tarjottava kioskilta tai seosrehun mukana. Lehmä kulkee robotille vähentääkseen painetta utareesta ja tyydyttääkseen nälkänsä. Robotilla tarjottavan väkirehun tuleekin olla mahdollisimman hyvin maittavaa väkirehua, kuten Auto-Krossi -täysrehua.

Säilörehun laadusta on oltava tietoinen jatkuvasti, sillä se vaikuttaa ehkä eniten lehmien liikkumiseen. Pötsin kuormittaminen riittävällä korsirehun ja kuidun määrällä ylläpitää pötsin seinämän lihakset aktiivisessa liikkeessä, lisää märehtimiseen käytettävää aikaa ja lisää samalla syljen eritystä. Näin pötsin pH pysyy riittävän korkealla tasolla ja samalla koko eläin voi paremmin ja on virkeämpi.

Voimakas ruokinta, suuret väkirehuprosentit ja kuidun puute tekevät lehmistä apeita ja haluttomia. Puolestaan aliruokinta lisää käyntikertoja robotilla, koska lehmät hakevat sieltä energiaa. Rauhattomat, jatkuvasti robotilla kulkevat lehmät sekoittavat hyvin liikkuvien lehmien rytmin ja kuormittavat turhaan robotin kapasiteettia.

Herutuskaudella robotille lisätään rehua ensimmäisenä ja laktaatiokauden lopussa robotilta vähennetään rehun määrää viimeisenä. Väkirehumäärissä on kuitenkin huomioitava lypsyyn kuluva aika lehmäkohtaisesti. Jos robotilla annostellaan liian paljon rehua, voi nopealypsyisiltä lehmiltä jäädä osa syömättä.

Hedelmällisyyden parantamiseksi ja lypsykertojen lisäämiseksi voidaan robotilla jakaa myös Acetona Energy Liuosta väkirehujen lisäksi.

Tärkeimmät parametrit arvioitaessa lehmäliikenteen onnistumista:

  • Maitotuotos, kg/robotti/päivä
  • Lypsykerrat/robotti/päivä
  • Kiellot/hylkäykset, kpl/päivä
  • Lypsykerrat/lehmä/päivä
  • Lypsyt (%) robotin kok. ajasta

Ruokinnan onnistuminen heijastuu ensimmäisenä kieltojen/hylkäysten määrässä. Erittäin herkästi muuttuvana mittarina kiellot ovat erinomainen parametri arvioitaessa lehmäliikenteen onnistumista. Kieltojen/hylkäysten määrä on normaalisti noin puolet lypsykertojen määrästä (mikäli järjestelmässä ei ole esierottelua). Yliruokinta tai kuidun puute näkyy alhaisissa kieltojen määrässä, jolloin lehmät ovat laiskoja. Esimerkiksi ruokinnan muutoksiin eläin reagoi siten, että ensin muuttuu kieltojen määrä, sitten lypsykerrat ja maitomäärät.

Mikä on hyvä lehmäliikenne?

On muistettava, että tärkein tekijä onnistuneessa lehmäliikenteessä on tuotettuun maitotuotokseen käytetty työmäärä. Pelkät hyvät tunnusluvut eivät kerro koko totuutta, mikäli ne voidaan saavuttaa ainoastaan hakemalla suuri osa lehmistä robotille. Robotin tarkoituksena on irrottaa työpanosta lypsystä lehmien tarkkailuun ja tuoda työhön joustavuutta.

Robottikarjan hoito on jatkuvaa kiertokulkua ja muutosten seurantaa. Tilanne navetassa elää jatkuvasti. Olosuhteet muuttuvat, ruokinta muuttuu, lehmien aktiivisuus muuttuu, tehdään korjauksia ja seurataan vaikutuksia. Parhaat tulokset saavutetaan hyvin toimivalla lehmäliikenteellä sekä nopeilla, terveillä ja tasaisilla lehmillä.