Ketoosit unholaan uusien ratkaisujen myötä

Katajiston kehittyvä karja on muuttunut ayrshirevaltaisesta holsteinvaltaiseen, mutta kasvavista hiehoistakin löytyy jopa simmental-ayrshireristeytys.

Tero ja Susanna Katajisto rakentavat uutta 60 lehmän pihattoa Kyröskosken kauniissa järvenrantamaisemissa. Syyskuussa valmistuvan navetan suunnittelu on tehty huolella pikkuhiljaa vuodesta 2011 alkaen, kun tila siirtyi nuoren pariskunnan haltuun.

”Ensin siirryttiin jo parsinavetassa seosruokintaan, jotta lehmät oppivat ajoissa uuteen ruokintamuotoon”, kertoo tilan emäntä Susanna Katajisto. Eläinmäärää on myös kasvatettu hiljakseen. Kaikki lehmävasikat ovat tulleet tarpeeseen ja odottavat nyt uuteen navettaan siirtymistä kesän jälkeen. ”Tavoitteena on saada uusi navetta mahdollisimman pian täydellä vauhdilla käyntiin. Vanhat lehmät ovat tottuneet runsaaseen siirtelyyn rakennusprojektin käydessä, mutta enää tässä jännitetään miten oppivat uudelle lypsyasemalle”, sanoo Susanna Katajisto.

Seosruokinnassa ovat vanhan navetan aikaan olleet vain lypsylehmät: Hiehojen ja ummessaolevien ruokinta on toistaiseksi sujunut helpommin erillisruokinnalla. Lypsylehmien seos pohjautuu vahvasti kotoisiin rehuihin. Säilörehun ja ohran sekä kauran ohella seoksessa on käytetty rypsiä. Viime talvena ketoositapauksia oli useita vastapoikineilla ja Hankkijan asiantuntijamyyjä Kirsi Buskin suosituksesta seokseen otettiin mukaan Acetona Energy Mixer -energiarehu. Katajiston mukaan ketoosin sairastuneiden lehmien maitotuotos ei lähtenyt kunnolla käyntiin, vaan lehmien koko tuotoskausi jäi normaalitasoa matalammaksi. ”Nyt uuden energiarehun myötä hoidettavilta ketooseilta on vältytty täysin ja nopeinten heruville lehmillekin on riittänyt, että lypsyllä antaa pienen lisäannoksen energiarehua ”, mainitsee Susanna Katajisto.  

Hiehojen ei useinkaan ajatella hyötyvän energiarehuista, mutta myös tilan hiehot ovat nyt heruneet hyvin 35 kg/pv tasolla uuden energiarehulisän myötä. Acetona Energy Mixer -energiarehun eduksi Susanna Katajisto mainitsee myös erinomaisen maittavuuden: ”Kaikki energiarehut eivät ole maittaneet lehmille, mutta tätä ne syövät vaikka kuinka”.

Seosruokinnan haasteeksi Katajisto mainitsee erityisesti lehmien kuntoluokan hallinnan. Hyvällä seoksella maitomäärät ovat olleet keskimäärin 33 kg/päivä läpi kesänkin, mutta loppulypsykaudella lihomiseen saa kiinnittää huomiota. ”Ummessaolokaudella ne eivät kyllä liho, kunhan hyvän säilörehun muistaa laimentaa oljella”, toteaa Susanna Katajisto.