20.06.2017

Kokoviljasäilörehu - Yllättävän hyvä karkearehu

Kokoviljasäilörehua on sanottu Suomen maissiksi ja sitä se monelta osaa onkin. Rehuarvojen valossa kokoviljasäilörehun tyrmää nopeasti. Sen raakavalkuaispitoisuus jää helposti matalaksi ja tärkeä sulavuutta kuvaava D-arvo on usein alle 630 g/kg ka.

Euromaitohankkeen kesäkuinen seminaari valotti Auvo Sairasen johdolla kokoviljasäilörehun hyviä puolia: Lehmien syönti oli jopa 2 kg ka/päivä korkeampi kokoviljasäilörehulla kuin vastaavan D-arvon nurmisäilörehulla.  Kokoviljasäilörehun ehdoton etu on siis sen hyvä maittavuus. Tunnetusti se mikä lisää syöntiä, lisää myös tuotosta. D-arvon perusteella ei siis kokoviljasäilörehua pidä tyrmätä.

Kokoviljasäilörehu vähentää myös lannoitetarvetta, sillä erityisesti käytettäessä palkoviljoja, kuten hernettä ja härkäpapua, osana kokoviljasäilörehua voidaan merkittävästi vähentää lannoitusta ja hyödyntää lietelanta paremmin.

Kokoviljasäilörehu on erinomaista rehua erityisesti umpilehmille sen matalan kalsiumpitoisuuden ansiosta. Lypsylehmille kokoviljasäilörehun osuus kannattaa rajoittaa maksimissaan 40 prosenttiin karkearehusta korkean tärkkelyspitoisuuden takia. Kokoviljasäilörehu toimii parhaimmillaan yhdessä nurmisäilörehun kanssa. Ainoana säilörehuna kokoviljasäilörehu nostaa ruokinnan tärkkelyspitoisuutta voimakkaasti ja rajoittaa viljan käyttöä ruokinnassa. Nurmi-kokoviljasäilörehuseoksella nousee myös karkearehun raakavalkuaispitoisuus useimmiten yli 130 g/kg ka, mikä riittää pötsimikrobien tarpeeseen. Tällöin karkearehun matala valkuaispitoisuus ei lisää ostovalkuaisen tarvetta.  

Haasteellisena kasvukautena kokoviljasäilörehu voi pelastaa karkearehun riittävyyden. Muista kokoviljasäilörehun kanssa kuitenkin huolehtia erityisesti kunnollisesta rehun tiivistämisestä ja käytä sopivaa säilöntäainetta, joka toimii jälkilämpenemistä vastaan. Kuohkeana kokoviljasäilörehu on riskialttiimpi pilaantumiselle.

Lue lisää Euromaito hankkeesta