Viljojen ja palkokasvien kansainvälinen kysyntä kasvaa koko ajan lisääntyvän väestön myötä. Lihansyönti lisääntyy erityisesti Aasian kehittyvissä maissa. Maataloustuotteiden hinnoissa tämä tarkoittaa nopeita vaihteluita esimerkiksi satonäkymien muutoksissa. Kuluneen talven ja kevään aikana erityisesti valkuaisraaka-aineiden hinnat ovat nousseet hyvin merkittävästi, koska Euroopan sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikan tämän vuoden satonäkymät ovat viime vuotta heikommat.

Suomen kotieläintuotannon tärkeimpien valkuaisraaka-aineiden, yksimahaisten soijarouheen ja märehtijöiden rypsirouheen, hinnat ovat nousseet jopa 50 % viime syksyn tasosta. Muiden rehujen raaka-aineiden hinnat ovat kohonneet maltillisemmin, mutta suunta on ylöspäin kautta linjan. Tämän satokauden kotimainen rehuviljatase on niukka ja esimerkiksi rehuohran saatavuudessa on ollut paikallisesti vaikeuksia. Sika- ja siipikarjarehujen tärkeän energialähteen, kasviöljyn, hinta on noussut raakaöljyn hinnan perässä.

Kuva 1: Valkuaisrouheiden hinnat ovat nousseet myös yli 2008 ennätystasojen. Rapsirouheen hinta on Saksassa tasolla 260 €/tn ja GMO-soijarouheen hinta Hollannissa lähestyy tasoa 400 €/tn.

Kuva 2. Kasviöljyjen hinnat ovat pysytelleet korkealla tasolla vahvan bioenergia-kysynnän ja raakaöljyn korkean hinnan johdosta.

Kotimaan rehujen hinnat ovat pysyneet tasaisina keväästä 2011 tämän vuoden maaliskuuhun asti. Rehujen alkanut hinnannousu tulee jatkumaan seuraavien kuukausien aikana. Kesään mennessä on odotettavissa korotuksia kaikissa Suomen Rehun rehuissa, suurimmat muutokset tapahtuvat runsaasti valkuaista sisältävissä rehuissa.

Kuljetuskustannukset nousevat jatkuvasti nopeammin kuin yleinen kustannuskehitys. Viime vuodenvaihteen kustannuksia merkittävästi lisänneiden veromuutosten jälkeen suunta on edelleen ollut ylöspäin. Polttoaineen hinta on noussut ja euron heikkeneminen lisää paineita. Tämä vaikuttaa myös rehujen rahteihin. Agrimarketin rehurahdit nousevat toukokuun alussa.   

Kuva 3. Kuljetuskustannukset ovat jatkaneet nousuaan vuodenvaihteen jälkeen. Muutos on selvästi nopeampi kuin keskimääräinen kustannuskehitys. Lähde Tilastokeskus.