Vapaan kanan munia kerroslattiakanalasta

Alajärven Levijoella viime joulukuussa toimintansa aloittaneessa 30 000 eläimen kerroslattiakanalassa luotetaan täysrehuruokintaan. Lattiamuninta on saatu hyvin hallintaan, ja joulukuussa saapuneiden nuorikoitten munintaprosentti on ollut pitkään yli 95.

Jussi ja Ulla Takala ottivat vuosi sitten huikean askeleen kananmunien tuotannossaan. Talouskeskuksessa oli vanhastaan 6 500 kanan kanala. Nuoret maatalousyrittäjät kuitenkin katsoivat, että tilan tulevaisuus olisi varmemmalla pohjalla, mikäli tuotantoa laajennettaisiin. Niinpä he päättivät pystyttää täysin uuden kanalan paikkaan, jossa ympäristö ei edes tulevaisuudessa tule rajoittamaan toimintaa.
Uusi kanala otettiin käyttöön viime vuoden joulukuussa. Kerroslattiakanala on mitoitettu yli 30 000 kanalle. Talouskeskuksesta on kanalaan matkaa noin 5 kilometriä, joten sinne lähdetään aamulla töihin. Illalla tullaan töistä pois, ellei mitään erityistä ole sattunut. Ympäristö on rauhallinen, eikä hajuista tarvitse murehtia.
Jussi Takalan mukaan kerroslattiakanala oli heille helppo valinta.
– Se on kanala, jossa kanat todellakin ovat vapaita liikkumaan vaikka kanalan päädystä toiseen. Matkaa on toki yli sata metriä, joten ei moinen liikunta aivan jokapäiväistä liene.
Isäntä pitää siitä, että kanat ovat terveitä, eloisia, voimakkaita ja vahvaluisia. Toimittaja haluaa tässä kohdassa huomauttaa, että tällainen asenne on nykyisissä, kotieläintuotantoonsa satsaavissa isännissä varsin yleinen. Se kaiketi kertoo siitä, että tuottajat uskovat hyvinvoivien tuotantoeläinten antavan ajan mittaan parhaan taloudellisen tuloksen.

Lattiamuninta on kauhistus

Takalan mukaan kanojen kasvatus kerroslattiakanalaan alkaa jo nuorikkokasvatuksesta. Niille pitää jo silloin tarjota mahdollisuus orsilla kiipeilyyn. Munintakanalaan siirryttäessä valaistuksen pitää olla kohdallaan. Jyrkät varjot lisäävät lattiamunintaa. Se lisää myös kannibalismin riskiä.
– Lattiamuninta on tällaisen kanalan suurin kuviteltavissa oleva onnettomuus. Sen kitkemiseksi tehdään kaikki voitava, Jussi Takala sanoo vakavana.
Isäntä on onnitellut itseään moneen kertaan, kun ymmärsi asentaa hehkulamput, koska niiden säätö on yksinkertaista, halpaa ja toimivaa. Energiansäästölamput ovat harkinnassa.
Ilmanvaihdon ja lämmityksen säätöjen pitää myös olla kohdallaan. Takala on ollut tyytyväinen Fancomin laitteisiin ja säätimiin. Kutteripehku on pysynyt kuivana. Myös kanalaan tuleva vesi on tutkittu ja sen todettiin olevan kaikin puolin kelvollista kanojen juotavaksi.
Kaikkein tärkein vaihe lattiamuninnan kitkemisessä on muninnan alussa. Kanat munivat tuossa vaiheessa mihin sattuu, ja nämä ensimmäiset munat tulee kerätä vaivoja säästämättä pois. Monta kertaa päivässä tapahtuva keräys kaiketi saa kanat ajattelemaan, että on parempi munia pesiin.
– Mikäli lattiamuninta syystä tai toisesta vakiintuu suureksi, sitä ei voi millään mahdilla enää kitkeä pois, Takala sanoo.
– Ainoa keino on olla tarkempi seuraavan erän kanssa. Se yleensä muistuukin hyvin mieleen, kun seuraavat nuorikot tulevat, hän jatkaa.
Edellä kuvatuilla toimilla Takaloiden kanalassa lattiamuninta on saatu erinomaisesti hallintaan ja isännän mukaan se on alle 0,5 prosenttia. Lattiamunien keräämiseen kuluu vain 10 minuuttia valvontakierrosta kohti.

Kanojen ruokana Punaheltta-täysrehu

Takalan LSL Lohmann -nuorikot tulevat LSK Poultry Oy:n kasvattajilta. Ensimmäinen erä oli ikäänsä nähden varsin hyväkuntoinen. Muninta alkoi varhain, mutta on noudattanut ihannekäyrästöä hyvin. Munintaprosentti ylitti 90 prosenttia jo 22 viikon iässä.
Takala pitää tavoitteena pysyä ihannekäyrän yläpuolella muninnan loppuun asti. Joulukuulla saapuneiden nuorikkojen munintaprosentti on maaliskuuhun mennessä ollut jo pitkään 95 prosentin paremmalla puolella. Takala pitää tulosta erinomaisena kerroslattiakanalassa saavutetuksi.
Kanat ruokitaan Punaheltta-täysrehulla. Täysrehun käyttö on Takalan mukaan ennen muuta työvoimakysymys. Täysrehu on hyvin tasapainotettua tavaraa, jossa valkuaisen, energian, kivennäisten ja vitamiinien suhteet ovat kohdallaan. Niitä ei siten tarvitse enää tilalla miettiä.
Isäntä katsoo viisaimmaksi keskittää tilan nykyiset resurssit kanojen hoitoon ja tarkkailuun. Ongelmiin halutaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun isoja vahinkoja ei vielä ole sattunut.
– Täysrehuruokinnan avainkysymys on hyvän tuotantovaikutuksen lisäksi lannan laatu, Takala sanoo. Kerroslattiakanala on eri asia kuin häkkikanala tai virikehäkit.
– Mikäli lanta on löysää, munat ovat kerroslattiakanalassa likaisia. Mitä löysempää lanta on, sitä likaisempia munat ovat, isäntä toteaa.
Täysrehun käyttö loppuu ainakin Takaloiden kanalassa, mikäli tämä asia ei ole kunnossa. Isäntä selventää, että jyrkältä kuulostava asenne johtuu edelleen tilan työvoimapolitiikasta, vaikkakin munan hinnan kautta. B-luokan munia ei saa tulla liikaa. Takalan kananmunista likaisia on noin 0,8 prosenttia ja särömunia tulee 0,7 prosenttia.
– Toistaiseksi täysrehu on toiminut halutulla tavalla, Takala sanoo.

Viisi vuotta isännyyttä

Takalat tekivät sukupolvenvaihdoksen vuonna 2005. Ulla on ammatiltaan työterveyshoitaja ja työskentelee Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksessa. Hän aikoo jatkaa tässä ammatissa, vaikka osallistuu mahdollisuuksien mukaan myös kanalatöihin. Pariskunnalla on kolme alle kouluikäistä tytärtä, Emma, Ilona ja Viola. Heissä on äidille askaretta tällä hetkellä aivan tarpeeksi.
Kanalaan on palkattu alusta lähtien täysipäiväinen hoitaja. Isännän mukaan se on välttämätöntä jo siksi, että pienikin vastoinkäyminen teettää helposti tuntitolkulla ylimääräistä työtä.
Kanalassa tilanne on sellainen, että toiminnot on saatava kohdalleen heti. Pienikin viivyttely saattaa moninkertaistaa vahingot. Isäntä kehuu työntekijäänsä erittäin ammattitaitoiseksi.
Takalat uskovat, että tehdyn kanalainvestoinnin myötä tilan tulevaisuus on turvattu. Siitä huolimatta tulevaisuuteen on jo varauduttu. Nykyisessä paikassa tuotantoa on mahdollista laajentaa, mikäli toimeentulo tulevaisuudessa sellaista vaatii.

Teksti ja kuvat: Jussi Knuuttila