Teija ja Jari Lätin tilalla lehmät lypsävät ennätystahtia. Pohjois-Karjalan korkeatuottoisimpiin lukeutuvassa karjassa ammattitaitoa löytyy niin eläinten ruokinnasta kuin niiden hoidostakin.

Koivurinteen tilalla Polvijärvellä tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 1991 ja uusi 36 lehmän parsinavetta rakennettiin vuonna 1999. Keskituotos on tilalla ollut maakunnan korkeimpia jo useampana vuonna. Viimeisin 12 viimeisen kuukauden tuotos on huima: 11 975 kg maitoa, 4,09 rasva-% ja 3,41 valkuais-%.

Lätit ruokkivat karjansa kauralla ja ohralla sekä puolitiivisteellä. Ruokinnassa käytetty vilja viljellään pääasiassa itse. Viljeltävissä lajikkeissa pyritään mahdollisimman korkeaan valkuaispitoisuuteen.
– Viljan korkea valkuaispitoisuus tuo selviä säästöjä tilalle, kun ostorehujen osuutta voidaan vähentää, toteaa Jari. Tällä hetkellä tilalla viljelläänkin Voitto-ohraa ja Venla-kauraa. Lättien käyttämä puolitiiviste on Huippu Krossi Top. Samaa rehua on käytetty jo kymmenen vuoden ajan. Toimivaa rehua ei ole koettu tarpeelliseksi vaihtaa, vaikka
toisinaan uusia rehuja onkin ehdotettu kokeiltavaksi. – Lehmät syövät rehua mielellään ja lypsävät sillä hyvin.

Karkearehun tekoon panostetaan

Tilan säilörehu korjataan pyöröpaaleihin. Karkearehua korjataan lähes 40 hehtaarin alalta. Säilöntäaineena Läteillä on Feedtech Silage 22.
– Feedtech on toiminut hyvin, mutta ensi kesälle olemme pohtineet myös Stabil Plus-säilöntäaineen käyttöönottoa, kertoo Jari.
Rehunäytteiden lähettäminen kuuluu tilan rutiineihin – Karkearehu luo perustan lehmien ruokinnalle. Siksi kulloinkin syötettävä rehu kannattaa tuntea mahdollisimman tarkkaan. Säilörehuanalyysit luovat pohjan onnistuneelle ruokintasuunnittelulle.
Tilalle on juuri tullut analyysitulokset syötettävästä säilörehusta. Niitä katsotaan yhdessä tilan oman maatalousmyyjän, Heikki Lukkarisen, kanssa. Pöydän ääressä suunnitellaan sopivia rehumääriä.

Hyvä eläinaines mahdollistaa korkean tuotoksen

Hyvä tuotos ei yksinomaan johdu oikeista rehuista, vaan oma osuutensa on myös eläinaineksella. Koivurinteen karja on pääosin holstein-rotuista, muutamaa ayrshirelehmää lukuun ottamatta. – Suuntaus on viime vuosina ollut selvästi holsteinin suuntaan. Holstein-rotuiset eläimet lypsävät enemmän ja ne ovat hyväluonteisia, toteaa Teija.

Sonnivalinnoissa Teija painottaa tasaisuutta. – Jalostussuunnitelmaan valitaan sellaisia sonneja, jotka ovat tasaisen hyviä niin tuotoksessa, rakenteessa kuin terveydessäkin. Sonnia, jolla on arvostelussa jokin selvä puute, en tahdo käyttää. Jokaiselle lehmälle valitaan sopiva sonni, sen omien heikkouksien ja vahvuuksien mukaan. Kaikki syntyneet lehmävasikat kasvatetaan uudistukseen.

Silmät auki navetassa

Tarkkaavaisuus navetassa on Teijan mukaan yksi tärkeimmistä tekijöistä korkean tuotoksen saavuttamiseksi.
– Navetassa täytyy kulkea aina silmät auki ja tarkkailla lehmiä. Sairastapauksiin on reagoitava välittömästi.
Oma osuutensa korkeaan tuotokseen on myös neuvonnalla. Syksyllä eläkkeelle jäänyt alueen maitotilaneuvoja Kauko Nuutinen saa Läteiltä varauksetonta kiitosta. – Hän on potkinut meitä tässä eteenpäin ja hänen ansiostaan uskalsimme nostaa ruokinnan näin korkean tuotoksen vaatimalle tasolle, toteavat Jari ja Teija.

Lättien karjassa maitomääriä seurataan jokaisella lypsykerralla. Tällä tavalla mahdolliset ongelmat voidaan havaita jo ennen kuin mitään oireita näkyy lehmässä. Poikimisen seudun ruokinnan onnistuminen vaikuttaa ratkaisevasti koko lypsykauden tuotokseen. Koivurinteen tilalla lehmien ummessaoloajan karkearehuruokinta perustuu kuivaan heinään sekä tarvittaviin kivennäisiin. Poikimisen jälkeistä mahdollista energiavajetta ehkäistään Acetona Energy ^Power -rehulla.

Kesäisin tilan lehmät ulkoilevat, mutta ruokitaan navetassa. – Ruokinnan pysyminen samanlaisena ympäri vuoden on varmasti myös yksi tekijä, joka pitää lypsykäyrät tasaisena, pohtivat Lätit. Navettaan on hankittu myös viilennyspuhaltimet pahimpien hellejaksojen varalle.

Isäntäparin tekemisestä paistaa läpi vahva ammattitaito. Tulevaisuuden haaveena Jari mainitsee Walter Ehrstömin kultaisen mitalin merkkinä 25 vuoden työstä laatumaidon tuottajana. Tuo mitali on muutaman vuoden päässä. Rautaisella ammattitaidolla se varmasti saavutetaan.

Teksti ja kuvat: Helka Niemi

Kotieläin 3/2011