Suomen Rehu on jo pitkään maan suurimpana rehuvalmistajana ollut edelläkävijä myös hygienianäkökulmasta. Toimintamme perustuu vahvasti hygienian hallintaan ennakoivasti rehujen raaka-aineista lähtien asiakkaan siiloon asti.

Hallintajärjestelmä ennaltaehkäisee vaaroja

Rehuteollisuusyhdistyksen yhdessä viranomaisten kanssa valmistelema ja ylläpitämä kansallinen "Hyvät teollisen rehunvalmistuksen toimintatavat"-ohjeisto edellyttää siihen sitoutuneilta rehualan toimijoilta rehuturvallisuuden hallintajärjestelmää, joka perustuu HACCP-periaatteiden toteuttamiseen. Myös viranomaiset edellyttävät rehulainsäädännön perusteella HACCP-periaatteiden mukaista toimintatapaa.

HACCP-järjestelmällä (Hazard Analysis and Critical Control Points = vaarojen arviointi ja kriittiset kontrollipisteet) tarkoitetaan rehutuotannossa hallintajärjestelmää, jossa rehun turvallisuus varmistetaan terveyttä vaarantavien biologisten, kemiallisten ja fysikaalisten vaarojen ennaltaehkäisyllä ja rehujen raaka-aineista niiden valmistukseen, jakeluun ja myyntiin.

Salmonellaomavalvontaohjelmat perustuvat HACCP-periaatteisiin

Hankkija-Maatalouden rehuteollisuudessa salmonellaomavalvontaohjelmat perustuvat HACCP-periaatteiden mukaan laadittuihin laadunvarmistusprosesseihin, jotka kattavat raaka-aineet, tuotantolaitokset, tuotteet ja kuljetukset. Omavalvontaohjelmalla on Eviran hyväksyntä. Evira auditoi ohjelman toimivuutta ja tuloksia säännöllisissä katselmuksissa vuosittain.

Raaka-aineiden salmonellattomuus varmistetaan näyttein

Tuontiraaka-ainetoimittajien kanssa tehdään laatu- ja ostosopimukset, joissa edellytetään raaka-aineiden salmonellattomuutta. Suurimpien raaka-ainetoimittajien tuotantomenetelmät ja laadunvarmistus auditoidaan ennen sopimusta. Raaka-aine-erän kuljetuksia seurataan satamissa ja laivoissa.

Raaka-aine-erä tarkistetaan maahantulosatamassa ja Eviran näytteenottaja käy ottamassa näytteet sekä Eviran että omaan laboratorioon salmonella-analyysiä varten. Näytteenotto kattaa edustavasti koko erän, sillä näytteitä otetaan osanäytteellä aina 50 tonnia kohden. Näin esimerkiksi kahden miljoonaan kilon soijaerästä otetaan nelisenkymmentä osanäytettä kahteen laboratorioon - ja jokainen osanäyte tutkitaan salmonellan varalta ennen raaka-aine-erän hyväksymistä tehtaalle toimitettavaksi ja käyttöön.

Satamavarastotkin ovat osa laadunvarmistusprosessiamme; varastoista otetaan näytteet salmonella-analyysiin ennen purkulupaa. Yhteistoimintaamme ylläpidetään ja kehitetään auditointitilaisuuksissa.

Kotimaisilla raaka-aineilla ei ole yhtä montaa kontrollipistettä, sillä toimittajilla on rehualan toimijoina kaikilla oma omavalvontaohjelmansa; eristä otetaan kuitenkin pistokokein näytteitä vastaanoton yhteydessä sovitun ohjelman mukaisesti.

Puhdas tuotantoympäristö varmistaa puhtaat rehut

Salmonella tarvitsee ravintoa ja kosteutta, joten yksinkertaisin tapa estää sen esiintyminen on pitää tilat puhtaina ja kuivina. Laitoksilla on käytössä siivous- ja tuhoeläintorjuntaohjelmat, joiden toteutumista seurataan säännöllisissä siisteyskatselmuksissa.

Tehtaiden HACCP:ssa on määritelty kullekin laitokselle oma hygienianäytteenotto-ohjelmansa, jossa on määritelty viikoittaiset näytteenottopaikat. Näistä näytteistä analysoidaan salmonella, mutta tulosten avulla voidaan myös arvioida tehtaan yleistä puhtaustasoa.

Lopputuotteen puhtaus varmistetaan

Suomen Rehun tehtaissa maatilarehut lämpökäsitellään ensin esivalmennuksessa, sen jälkeen varsinaisessa prosessoinnissa joko expanderilla tai hygienisaattorilla ja lopuksi vielä rakeistuksessa. Esivalmennuksessa lämpötila nostetaan kuuman höyryn avulla 70-90 asteeseen ja itse prosessoinnissa höyryn ja/tai paineen avulla yli 80 asteeseen, useissa tuotteissa lyhytaikaisesti lähelle 100 astetta.

Lämpökäsittelyä tarvitaan rehun kypsentämiseen ja sen haluttujen fysikaalisten ominaisuuksien aikaansaamiseen, mutta se on myös alentaa rehun mikrobimäärää erittäin tehokkaasti. Mikään teollinen rehunvalmistusprosessi ei kuitenkaan desinfioi rehua täysin steriiliksi, mutta Suomen Rehun käyttämä teknologia on todettu hyvin toimivaksi ja turvalliseksi. Laadun varmistamiseksi valmiista rehuistakin otetaan tietty määrä salmonellanäytteitä omavalvontaohjelman ohjeiden mukaisesti.

Jokaisesta irtorehutoimituksesta otetaan lastauksessa toimituskohtainen jäljitettävissä oleva näyte, jota voidaan jälkeenpäin käyttää rehun koostumuksen tai hygieenisen laadun toteamiseen.

Rehukuljetukset tehdastoimituksina

Hankkija-Maatalous Oy on siirtynyt rehutehtaillaan kokonaan tehdastoimituksiin ja suljettuun toimitusketjuun 1.4.2009. Näin rehujamme kuljettavien autojen hygieniakontrolli on tehokkaasti järjestettävissä ja valvottavissa, ja pystymme varmistamaan, että rehujen hygieeninen laatu säilyy tilalle asti. Muutoksen jälkeen Suomen Rehun irtorehujen jakelussa on luovuttu ns. noutotoimituksista. Hankkija-Maatalouden rehukuljetuksista huolehtivat ammattitaitoiset sopimusautoilijat. Autot ovat mukana Suomen Rehun valvontaohjelmassa. Ohjelmassa on määritelty kuljetuskaluston säännöllisen puhdistuksen ja desinfioinnin vaatima hygieniaohjelma sekä mitä muita lasteja autoilla voi ajaa. Kuljetuskalustosta otetaan myös säännöllisesti pyyhkäisynäytteitä salmonella-analyysiin ja autojen puhtaus tarkistetaan lastauksen yhteydessä.

Asiakasnoudot ovat mahdollisia niille tuottaja-asiakkaille, jotka noutavat irtorehua vain Hankkija-Maatalouden tehtaalta omalle tilalleen omalla kalustollaan.

Turvallisuuden takaamiseen tarvitaan työtä ja osaavia ihmisiä

Laboratoriossamme tehdään vuosittain noin 25 000 omavalvontaohjelmien mukaista analyysiä. Tästä noin puolet on salmonella-analyysejä. Näytteenotto ja analysointi ovat selkeästi painottuneet raaka-aineiden ja tehdastilojen puhtauden varmistamiseen.

Tuotteen laatuun vaikuttaa olennaisesti raaka-aineiden ja tuotantoprosessin tekninen laatu. Laatuun tarvitaan kuitenkin myös ihmisiä. On hyvä muistaa hyvin koulutettu, hygieenisiä vaatimuksia ymmärtävä ja niitä tinkimättömästi toteuttava henkilöstö turvallisuuden takana.