Perttu Uusitalo ja Iina Näyskä runnaavat Tupamäen tilaa Tarvasjoella. Vuonna 2009 tehtiin kenties tilan historian suurin investointi. Tilalle valmistui syksyllä 130 lehmän parsipihatto. Lypsyn hoitaa kaksi robottia. Eläinainesta on hankittu Ruotsista asti. Isäntäväki on hyvin kiinnostunut karjan jalostuksesta.

Tilalla on omaa peltoa 75,5 hehtaaria ja vuokralla 15. Peltoala on pienen puoleinen karjan kokoon nähden. Joka aari tarvitaan karkearehun tuottamiseen. Niinpä kaikki väkirehu on ostettava, rehuviljaa myöten.

Karjan rehustuksen turvaamiseksi on solmittu yhteistyökuvioita naapurien kanssa. Kaikki karjalle syötettävä vilja ostetaan puintituoreena naapuritiloilta ja ajetaan valssimyllyllä murskeviljaksi. Säilörehun tuotantosopimus 22 hehtaarin alalla on voimassa naapurin kanssa. Toinen hoitaa Tupamäen tilan kasvinsuojeluruiskutukset ja puinnit.

Farmarin Sopiva tulee tarpeeseen

Seosrehuruokinta on itsestäänselvyys isossa navetassa. Isännän mukaan se on pyritty pitämään niin yksinkertaisena ja linjakkaana kuin suinkin. Peruskomponentti on tietenkin säilörehu. Sitä täydennetään murskeviljalla ja rypsillä. Kivennäisenä on Farmarin Sopiva tilakivennäinen.

Seosrehureseptin laatiminen lähtee Artturi-säilörehuanalyyseistä. Niiden pohjalta seosrehun reseptin koostaa Agrimarketin ruokinta-asiantuntija Erja Lehtimäki. Hän suunnittelee myös seosrehuun tulevan Farmarin Sopiva -kivennäisen koostumuksen. Lehtimäellä on pitkä kokemus seosrehujen koostamisesta ja väkirehuista muutenkin.

Lehtimäen mukaan Tupamäen Tilan tapauksessa on pyritty siihen, että lehmät saavat valtaosan vitamiineista sekä kivennäis- ja hivenaineista seosrehuun lisättävästä Farmarin Sopiva -tilakivennäisestä. Tilan toinen rehu on lypsyroboteilla tarjottava houkutusväkirehu. Sen koostumuksessa pyritään Lehtimäen mukaan mahdollisimman hyvään maittavuuteen lypsättävyyden ohella. Siksi melassileikkeen osuus on varsin suuri. Samasta syystä houkutusväkirehuun ei lisätä muita kivennäisiä kuin kalsiumia ja ruokasuolaa.

Houkutusväkirehun lisäksi robotilla tarjotaan Acetona Energy Liuosta

Erja Lehtimäen tehtävänä on Etelä-Suomen tilojen Farmarin Sopiva -tuotteiden suunnittelu. Hänen lisäkseen Farmarin Sopiva -tuotteita suunnittelee viisi muuta asiantuntijaa eri puolilla Suomea. Lehtimäen mukaan hänen alueellaan Farmarin Sopiva -rehuja käyttää tällä hetkellä 15 tilaa. Hän pitää selvänä, että Farmarin Sopiva -konseptin kysyntä tulee lisääntymään, kunhan se tulee kaikille tutuksi.

Perttu Uusitalo on samaa mieltä. Hänen mielestään vain tällä tavalla voidaan jokaisen tilan erityispiirteet ottaa huomioon. Säilörehun koostumuksessa on eroja tilojen välillä, kuten tilastot osoittavat. Eroja voi ilmetä myös tilan sisällä eri vuosina.

Tilan olojen mukaan tasapainotettu ruokinta on Tupamäen tilan isäntäväen mukaan arvokas asia. He ymmärtävät, että sellainen palvelu väkisinkin maksaa hiukan ekstraa. Toisaalta se antaa mahdollisuuksia myös säästöihin. Kun ruokinta tasapainotetaan tilatasolla, lehmät saavat kaikki tarvitsemansa ravinteet, mutta ei mitään ylimääräistä. Selvää on isäntäväen mielestä sekin, että tasapainotetun ruokinnan tuotantovasteesta voi odottaa parasta mahdollista.

Perttu Uusitalon mukaan he ovat käyttäneet Farmarin Sopiva -kivennäistä helmikuun alusta. Farmarin Sopiva -houkutusväkirehu on ollut käytössä pari kuukautta. Aika on niin lyhyt, että mitään tuotantoparannuksia joudutaan vielä odottamaan. Uusitalo kuitenkin uskoo, että mahdollisuudet tuotostason nousuun ovat ilman muuta olemassa.

Seitsemän vuotta isännyyttä

Perttu Uusitalosta tuli Tupamäen tilan isäntä seitsemän vuotta sitten. Hän on tilan kolmas isäntä. Jos Uusitalon kantatila (josta Tupamäki on lohkaistu) otetaan huomioon, niin Perttu on jo neljästoista isäntä.

Tilalla on investoitu rohkeasti maidontuotantoon. Isännän mukaan nyt on aika huokaista ja vakiinnuttaa karjaaines. Kostea ja kuuma viime kesä löi hieman kynsille. Utaretulehduksista oli liian paljon harmia. Ensi kesään on varauduttu hankkimalla jättipuhaltimet navetan viilennystä tehostamaan.

Isäntäväki on tyytyväinen erinomaisesti sujuneisiin poikimisiin. Rehustus on myös mukavalla mallilla. Se on yksinkertaista, mutta silti tarkkaan tasapainotettua. Visiirimallin ruokintapöydät ovat toimineet hyvin.

Timotei, nurminata, englanninraiheinä ja ruokonata ovat pääasialliset nurmiheinät. Puna- ja valkoapilaa käytetään myös. Valkoapila on rönsyilevän kasvutapansa ansiosta hyvä paikkaamaan aukkoja. Sinimailasta on kokeiltavana muutaman hehtaarin alalla.

Tilalla on kokeiltu myös maissia. Satoa tuli yli odotusten, mutta tähkät jäivät osin syömättä. Se johtui siitä, että silppurissa ei ollut krakkeria, joka olisi murskannut tähkät ja jyvät.

Säilörehun tekee urakoitsija ajosilppurilla. Niittomurskaus ja kuormien ajo hoituu tilan puolesta.

Karjan keskituotos on reilusti yli 9 000 kiloa. Se on hieman pudonnut, koska karja koostuu vieläkin melkein puoliksi ensikoista. Niiden tuotostaso on selvästi alle 9 000 kilon, kun sen sijaan kaksi ja kolme kertaa poikineet ylittävät 10 000 kiloa reilusti.

Etenkin emäntä on intohimoinen jalostaja. Hän siementää itse. Tulokset ovat olleet hyvät, sillä tiineyttä kohti on tarvittu vain 1,69 siemennystä.

Erikoista maustetta Tarvasjoen karjanhoitoon tuovat sudet. Niistä alkaa olla todellista riesaa. Eläimet haistavat sudet ja ovat rauhattomia. Taannoin rauhalliseksi tiedetty lehmä sai paniikkikohtauksen, eikä pysynyt lypsyrobotilla millään. Myöhemmin selvisi, että susi oli jolkotellut lähellä navettaa pellon poikki. Seuraavalla lypsykerralla oli taas kaikki hyvin.

Teksti ja kuvat: Jussi Knuutila